[vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=””][vc_column offset=”vc_hidden-xs”][layerslider_vc id=”2″][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=””][vc_column offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md vc_hidden-sm”][layerslider_vc id=”9″][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” text_align=”center” background_animation=”none” css_animation=””][vc_column offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md vc_hidden-sm”][vc_empty_space height=”52px”][vc_column_text]

UNESCO-kirkon tarina

Rakas, omapäinen Petäjäveden vanha kirkko[/vc_column_text][vc_empty_space height=”52px”][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”grid” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=”” css=”.vc_custom_1554980221650{background-color: #ffffff !important;}”][vc_column offset=”vc_hidden-xs”][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

Petäjäveden Vanhan Kirkon tarina

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Onnellinen hääpari, kivikasvoinen isä kantamassa lapsensa arkkua, sadat suomalaiset jakamassa kuulumisia ja eloa – Petäjäveden vanha kirkko on kokenut suomalaista maalaiselämää ilossa ja surussa neljänä vuosisatana.

Unescon maailmanperintökohde Petäjäveden vanha kirkko kertoo suomalaisen kansan arjen tarinaa neljältä vuosisadalta. Keskisuomalaisten talonpoikien vuosina 1763–65 rakentama vanha kirkko on veistetty huikaisevalla taidolla ja kätkee sisäänsä elämän suurimpia tunteita. Vanha kirkko on petäjävetisille rakas, ja se lumoaa tuhannet kävijänsä vuosi vuodelta.

[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”grid” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=”” css=”.vc_custom_1554980221650{background-color: #ffffff !important;}”][vc_column offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md vc_hidden-sm”][vc_empty_space height=”42px”][vc_column_text]

Petäjäveden Vanhan Kirkon tarina

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Onnellinen hääpari, kivikasvoinen isä kantamassa lapsensa arkkua, sadat suomalaiset jakamassa kuulumisia ja eloa – Petäjäveden vanha kirkko on kokenut suomalaista maalaiselämää ilossa ja surussa neljänä vuosisatana.

Unescon maailmanperintökohde Petäjäveden vanha kirkko kertoo suomalaisen kansan arjen tarinaa neljältä vuosisadalta. Keskisuomalaisten talonpoikien vuosina 1763–65 rakentama vanha kirkko on veistetty huikaisevalla taidolla ja kätkee sisäänsä elämän suurimpia tunteita. Vanha kirkko on petäjävetisille rakas, ja se lumoaa tuhannet kävijänsä vuosi vuodelta.

[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=””][vc_column][vc_row_inner row_type=”row” type=”full_width” use_row_as_full_screen_section_slide=”no” text_align=”left” css_animation=””][vc_column_inner width=”1/2″ css=”.vc_custom_1557922368183{margin-right: 0px !important;padding-right: 0px !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_single_image image=”544″ img_size=”full” qode_css_animation=””][/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1/2″ css=”.vc_custom_1557922373831{padding-right: 72px !important;padding-left: 72px !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_empty_space][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

1763–65

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Petäjäveden vanhan kirkon synty kertoo suomalaisesta omapäisyydestä – isäntämaa Ruotsista ei odoteltu lupaa tai pohjapiirustuksia, vaan rakennustyö tehtiin kirkonrakentajamestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla omin suunnitelmin. Vuoden 1763 kesällä valmistuivat lattiat, seinät ja jyrkkä paanukatto. Vuoden 1764 aikana viimeisteltiin sisustus ja vuotta myöhemmin asennettiin ikkunat.

[/vc_column_text][/vc_column_inner][/vc_row_inner][vc_row_inner row_type=”row” type=”grid” use_row_as_full_screen_section_slide=”no” text_align=”left” css_animation=””][vc_column_inner offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md”][vc_empty_space height=”42px”][vc_single_image image=”544″ img_size=”full” qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ alignment=”center” qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

1763–65

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Petäjäveden vanhan kirkon synty kertoo suomalaisesta omapäisyydestä – isäntämaa Ruotsista ei odoteltu lupaa tai pohjapiirustuksia, vaan rakennustyö tehtiin kirkonrakentajamestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla omin suunnitelmin. Vuoden 1763 kesällä valmistuivat lattiat, seinät ja jyrkkä paanukatto. Vuoden 1764 aikana viimeisteltiin sisustus ja vuotta myöhemmin asennettiin ikkunat.

[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column_inner][/vc_row_inner][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=””][vc_column][vc_row_inner row_type=”row” type=”full_width” use_row_as_full_screen_section_slide=”no” text_align=”left” css_animation=””][vc_column_inner width=”1/2″ css=”.vc_custom_1557922565021{margin-right: 0px !important;padding-right: 72px !important;padding-left: 72px !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_empty_space][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

1821

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Kellotapuli sekä tapulin ja kirkon yhdistävä välikäytävä rakennettiin vuonna 1821. Rakentajamestarina oli Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen.

[/vc_column_text][/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1/2″ css=”.vc_custom_1557922570073{padding-right: 0px !important;padding-left: 0px !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_single_image image=”1386″ img_size=”full” qode_css_animation=””][/vc_column_inner][/vc_row_inner][vc_row_inner row_type=”row” type=”grid” use_row_as_full_screen_section_slide=”no” text_align=”left” css_animation=””][vc_column_inner offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md”][vc_single_image image=”1386″ img_size=”full” qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ alignment=”center” qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

1821

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Kellotapuli sekä tapulin ja kirkon yhdistävä välikäytävä rakennettiin vuonna 1821. Rakentajamestarina oli Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen.

[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column_inner][/vc_row_inner][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=””][vc_column offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_row_inner row_type=”row” type=”full_width” use_row_as_full_screen_section_slide=”no” text_align=”left” css_animation=””][vc_column_inner width=”1/2″ css=”.vc_custom_1556024216123{margin-right: 0px !important;padding-right: 0px !important;}” offset=”vc_hidden-xs”][vc_single_image image=”546″ img_size=”full” qode_css_animation=””][/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1/2″ css=”.vc_custom_1556024222461{padding-right: 72px !important;padding-left: 72px !important;}” offset=”vc_hidden-xs”][vc_empty_space][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

1879

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, kun pitäjään rakennettiin uusi kirkko Kirkkolahden vastarannalle. Vanhaa kirkkoa ei suunnitelmista huolimatta koskaan purettu. Kellot jätettiin tapuliin ja hautausmaata käytettiin edelleen. Vanhaa kirkkoa on hoidettu rakennusmuistomerkkinä 1920-luvulta asti. Museovirasto on ohjannut kirkon kunnostamista ja ylläpitoa 1950-luvulta lähtien. Kirkon ympäristöä on kohennettu 1990-luvulta lähtien.

[/vc_column_text][/vc_column_inner][/vc_row_inner][vc_row_inner row_type=”row” type=”grid” use_row_as_full_screen_section_slide=”no” text_align=”left” css_animation=””][vc_column_inner offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md”][vc_single_image image=”546″ img_size=”full” qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ alignment=”center” qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

1879

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, kun pitäjään rakennettiin uusi kirkko Kirkkolahden vastarannalle. Vanhaa kirkkoa ei suunnitelmista huolimatta koskaan purettu. Kellot jätettiin tapuliin ja hautausmaata käytettiin edelleen. Vanhaa kirkkoa on hoidettu rakennusmuistomerkkinä 1920-luvulta asti. Museovirasto on ohjannut kirkon kunnostamista ja ylläpitoa 1950-luvulta lähtien. Kirkon ympäristöä on kohennettu 1990-luvulta lähtien.

[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column_inner][/vc_row_inner][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=””][vc_column][vc_row_inner row_type=”row” type=”full_width” use_row_as_full_screen_section_slide=”no” text_align=”left” css_animation=””][vc_column_inner width=”1/2″ css=”.vc_custom_1557923193692{margin-right: 0px !important;padding-right: 72px !important;padding-left: 72px !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_empty_space][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

1994

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Petäjäveden vanha kirkko valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994 ainutlaatuisena esimerkkinä pitkän pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin ja hirsirakentamistaidon perinteestä. Kirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.

Kirkko on yhä alkuperäiskäytössä – Petäjäveden vanhassa kirkossa järjestetään etenkin kesäaikaan konsertteja, häitä, kastetilaisuuksia ja jumalanpalveluksia.

[/vc_column_text][/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1/2″ css=”.vc_custom_1557923140376{padding-right: 0px !important;padding-left: 0px !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_single_image image=”1405″ img_size=”full” qode_css_animation=””][/vc_column_inner][/vc_row_inner][vc_row_inner row_type=”row” type=”grid” use_row_as_full_screen_section_slide=”no” text_align=”left” css_animation=””][vc_column_inner offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md”][vc_single_image image=”1405″ img_size=”full” qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ alignment=”center” qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

1994

[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]

Petäjäveden vanha kirkko valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994 ainutlaatuisena esimerkkinä pitkän pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin ja hirsirakentamistaidon perinteestä. Kirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.

Kirkko on yhä alkuperäiskäytössä – Petäjäveden vanhassa kirkossa järjestetään etenkin kesäaikaan konsertteja, häitä, kastetilaisuuksia ja jumalanpalveluksia.

[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column_inner][/vc_row_inner][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=”” css=”.vc_custom_1557144544527{background-color: #ffffff !important;}”][vc_column width=”1/2″ css=”.vc_custom_1557922979114{margin-right: 0px !important;padding-right: 0px !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_single_image image=”881″ img_size=”full” qode_css_animation=””][/vc_column][vc_column width=”1/2″ css=”.vc_custom_1557922984575{margin-left: 0px !important;padding-right: 122px !important;padding-left: 122px !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_empty_space height=”52px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

Koe koko maailmanperintöalue

Petäjäveden vanhan kirkon maailmanperintöalueeseen kuuluvat kirkon lisäksi hautausmaa ja Lemettilän tila. Petäjäveden vanhan kirkon hautausmaata tutkiva voi huomata sieltä monta suomalaista kansakuntaa koetellutta aikaa. Hautausmaahan on haudattu vuosien 1729–2009 välisenä aikana noin 9400 vainajaa. Kirkon naapurissa sijaitsevalla Lemettilän maatilalla on ollut asutusta 1600-luvulta alkaen. Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin seurakunnan ostamille Lemettilän tilan maille. Lemettilän tilan rakennusten muodostama suljettu pihapiiri kuvaa perinteistä suomalaista rakennustapaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”grid” text_align=”center” background_animation=”none” css_animation=”” css=”.vc_custom_1556025936692{background-color: #ffffff !important;}”][vc_column offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md”][vc_single_image image=”142″ img_size=”full” qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ alignment=”center” qode_css_animation=””][vc_empty_space][vc_column_text]

Koe koko maailmanperintöalue

Petäjäveden vanhan kirkon maailmanperintöalueeseen kuuluvat kirkon lisäksi hautausmaa ja Lemettilän tila. Petäjäveden vanhan kirkon hautausmaata tutkiva voi huomata sieltä monta suomalaista kansakuntaa koetellutta aikaa. Hautausmaahan on haudattu vuosien 1729–2009 välisenä aikana noin 9400 vainajaa. Kirkon naapurissa sijaitsevalla Lemettilän maatilalla on ollut asutusta 1600-luvulta alkaen. Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin seurakunnan ostamille Lemettilän tilan maille. Lemettilän tilan rakennusten muodostama suljettu pihapiiri kuvaa perinteistä suomalaista rakennustapaa.[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=”” css=”.vc_custom_1575282373262{background-color: #be562e !important;}”][vc_column width=”1/3″ css=”.vc_custom_1575282359761{padding-top: 0px !important;padding-right: 72px !important;padding-left: 72px !important;background-color: #be562e !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”150″ img_size=”full” alignment=”center” qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”42px”][vc_column_text]

Tutustu myös vuoden 1879 kirkkoon

Vuonna 1879 Petäjävedelle rakennettiin uusi kirkko ja vanha kirkko hyljättiin vuosikymmeniksi. Vuoden 1879 ”keltainen” kirkko remontoitiin vuosina 2018–2019 Museoviraston valvonnassa, ja moni Petäjäveden vierailija haluaa tutustua myös siihen.

Keltainen kirkko on perinteisesti toiminut kesäisin tiekirkkona, mutta valitettavasti kesällä 2020 kaikki tiekirkot ovat suljettuja kirkkohallituksen korona-ajan linjausten mukaisesti. Keltainen kirkko on kuitenkin avoinna tilauksesta, ja opastuksen voit varata sähköpostitse osoitteesta opas@petajavesi.fi hintaan 60€/kerta.[/vc_column_text][vc_empty_space height=”52px”][/vc_column][vc_column width=”1/3″ css=”.vc_custom_1557923399469{padding-top: 0px !important;padding-right: 72px !important;padding-left: 72px !important;background-color: #f0e8e5 !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ alignment=”center” qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”42px”][vc_column_text]

Opinnäytetyön aiheena Petäjäveden vanha kirkko?

Petäjäveden vanha kirkko on huikea tutkimuskohde monesta näkökulmasta. Opinnäytetöitä on tehty esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.

Mikäli suunnittelet opinnäytetyötä Petäjäveden vanhaan kirkkoon liittyen, teemme mielellämme yhteistyötä. Otathan meihin yhteyttä!

[/vc_column_text][vc_empty_space height=”162px”][/vc_column][vc_column width=”1/3″ css=”.vc_custom_1557923410142{padding-right: 72px !important;padding-left: 72px !important;}” offset=”vc_hidden-sm vc_hidden-xs”][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”150″ img_size=”full” alignment=”center” qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”42px”][vc_column_text]

Voittoa tavoittelematon säätiö huolehtii maailmanperintökohteesta

Petäjäveden vanhan kirkon säätiö huolehtii vanhan kirkon ja sen ympäristön säilyttämisestä, kunnostamisesta, hoitamisesta ja suojelemisesta. Vuonna 2001 perustettu säätiö pitää yllä kirkon opastustoimintaa ja huolehtii maailmanperintökohteen velvoitteista. Petäjäveden vanha kirkko rakennuksena on Petäjäveden seurakunnan omaisuutta.

Tutustu Petäjäveden vanhan kirkon hoitosuunnitelmaan tästä >>[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”grid” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=””][vc_column offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md”][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”42px”][vc_column_text]

Opinnäytetyön aiheena Petäjäveden vanha kirkko?

Petäjäveden vanha kirkko on huikea tutkimuskohde monesta näkökulmasta. Opinnäytetöitä on tehty esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.

Mikäli suunnittelet opinnäytetyötä Petäjäveden vanhaan kirkkoon liittyen, teemme mielellämme yhteistyötä. Otathan meihin yhteyttä![/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”grid” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=”” css=”.vc_custom_1575282386121{background-color: #be562e !important;}”][vc_column offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md”][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”150″ img_size=”full” qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”42px”][vc_column_text]

Tutustu myös vuoden 1879 kirkkoon

Vuonna 1879 Petäjävedelle rakennettiin uusi kirkko ja vanha kirkko hyljättiin vuosikymmeniksi. Vuoden 1879 ”keltainen” kirkko remontoitiin vuosina 2018-2019 Museoviraston valvonnassa ja moni Petäjäveden vierailija haluaa tutustua myös siihen.

Keltainen kirkko on perinteisesti toiminut kesäisin tiekirkkona, mutta valitettavasti kesällä 2020 kaikki tiekirkot ovat suljettuja kirkkohallituksen korona-ajan linjausten mukaisesti. Keltainen kirkko on kuitenkin avoinna tilauksesta, ja opastuksen voit varata sähköpostitse osoitteesta opas@petajavesi.fi hintaan 60€/kerta.[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column][/vc_row][vc_row row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”grid” text_align=”left” background_animation=”none” css_animation=””][vc_column offset=”vc_hidden-lg vc_hidden-md”][vc_empty_space height=”72px”][vc_single_image image=”1390″ img_size=”100×100″ qode_css_animation=””][vc_empty_space height=”42px”][vc_column_text]

Voittoa tavoittelematon säätiö huolehtii maailmanperintökohteesta

Petäjäveden vanhan kirkon säätiö huolehtii vanhan kirkon ja sen ympäristön säilyttämisestä, kunnostamisesta, hoitamisesta ja suojelemisesta. Vuonna 2001 perustettu säätiö pitää yllä kirkon opastustoimintaa ja huolehtii maailmanperintökohteen velvoitteista. Petäjäveden vanha kirkko rakennuksena on Petäjäveden seurakunnan omaisuutta.

Tutustu Petäjäveden vanhan kirkon hoitosuunnitelmaan tästä >>[/vc_column_text][vc_empty_space height=”72px”][/vc_column][/vc_row]